Hevosen kinnerpatti ja ruununpatti: Ruokinta, joka todella tukee

Miksi aihe on meille niin tärkeä: Käytännöstä käytäntöön

nuvallon taustalla ovat Katja ja Andrés. Yli 20 vuoden käytännön kokemuksella hevosurheilusta tiedämme, että kinnerpatin tai ruununpatin kaltaiset diagnoosit vetävät hevosenomistajalta ensin maton jalkojen alta. Tässä artikkelissa annamme tieteeseen perustuvia ja käytännönläheisiä vastauksia siihen, kuinka nivelten kulumisesta kärsivän hevosen ravinnonsaantia voidaan optimoida.

Tietoperusta: Mitä tästä aiheesta on tiedettävä

Jotta voimme ymmärtää, miten hevosia voi tukea parhaiten, on luotava nopea katsaus niveliin. Kinnerpatti tarkoittaa yksinkertaistettuna kinnernivelen pienten, jäykkien nivelten rustonkulumista (nivelrikkoa). Ruununpatti taas on yleisnimitys varvasnivelten, useimmiten kehä- tai kavionivelen, nivelrikkomuutoksille.

Hevosen nivelrustoa voi ajatella auton iskunvaimentimena. Se huolehtii siitä, että luiden päät liukuvat kitkattomasti toisiaan vasten jokaisella askeleella ja iskut vaimentuvat. Rustoa ympäröi nivelkapseli ja nivelneste (synovia) – ikään kuin moottoriöljy, joka pitää kaiken joustavana.

Iän myötä, urheilurasituksen, virheasentojen tai yksinkertaisesti kulumisen seurauksena tämä rusto voi ohentua ja haurastua. Iskunvaimennus heikkenee, ja pahimmassa tapauksessa luu hankaa luuta vasten. Keho reagoi tähän tulehduksilla ja yrittää vakauttaa nivelen luisilla uudismuodostumilla – tässä vaiheessa liikkuvuus kärsii ja hevonen alkaa osoittaa kipureaktioita.

Monet pohtivat, voiko hevosen kinnerpattia hoitaa luonnollisesti tai voiko tämän prosessin pysäyttää. Rehellinen vastaus on: Nivelrikko ei ole parannettavissa. Kulunut rusto ei vain kasva takaisin. Hevosen elimistölle voidaan kuitenkin tarjota rehun kautta juuri niitä rakennusaineita, joita se tarvitsee pitääkseen nivelnesteen viskoosina (eli sitkaana ja voitelevana) ja turvatakseen jäljellä olevan rusto- ja sidekudoksen optimaalisen ravitsemuksen. Etenkin silloin, kun pelkkä heinä ei riitä tarjoamaan kaikkia tarvittavia ravintoaineita riittävässä määrin, on kohdennettu lisäruokinta välttämätöntä.

Mitä tiede sanoo?

Kun etsitään parasta ruokintaa kinner- tai ruununpatista kärsivälle hevoselle, törmätään väistämättä sellaisiin tehoaineisiin kuin glukosamiini, MSM tai hyaluronihappo. Mutta mikä on puhdasta markkinointia ja mikä voidaan todistaa tieteellisesti? Katsotaanpa tutkimuksia.

a) Mitä tutkimuksissa on osoitettu

Biokemiallinen tutkimus on viime vuosikymmeninä koonnut paljon tietoa nivelten rakennusaineiden toiminnasta. Niin sanotuissa in vitro -tutkimuksissa – eli laboratoriossa mikroskoopin alla – tutkimusnäyttö on erittäin vahvaa. Tutkijat voivat siellä esimerkiksi saattaa hevosten rustosoluja kosketuksiin glukosamiinin tai hyaluronihapon kanssa. Tulos on usein yksiselitteinen: solut stimuloituvat, tuottavat enemmän nivelnestettä ja rustokudoksen rappeutumisprosessit hidastuvat.

Myös yliopistot, kuten Utrechtin yliopisto, tutkivat intensiivisesti hevosten nivelten mekanismeja. Koeputkessa nämä aineet toimivat loistavasti. Mutta kaikki tietävät, ettei laboratoriotulosta voi aina siirtää sellaisenaan elävään, 500-kiloiseen laitumeella olevaan hevoseen. Reitti ruoansulatuskanavan läpi on monimutkainen.

b) Mitä elävillä hevosilla on tutkittu

Vielä kiinnostavammaksi tilanne muuttuu in vivo -tutkimuksissa, eli elävillä hevosilla tehtävässä tutkimuksessa. Niissä on käynyt ilmi, että tiettyjen ravintoaineiden lisäruokinnalla on todellakin mitattavia vaikutuksia. On esimerkiksi tutkimuksia (muun muassa Texas A&M -yliopiston tutkijoiden tekemiä), joissa on tarkasteltu ratsuhevosten ravintoaineiden imeytymistä ja nivelravinteiden vaikutuksia.

Tietoisten hevosenomistajien on kuitenkin oltava rehellisiä: monissa näistä hevostutkimuksista on metodologisia rajoituksia. Otoskoot ovat usein varsin pieniä, 10–15 hevosta, tai niistä puuttuu täysin riippumaton vertailuryhmä. Siksi ehdottomien todisteiden vaatiminen on vaikeaa. Tästä syystä nojaudumme lisäksi ihmislääketieteeseen, jossa tutkimusnäyttö kollageenin ja MSM:n kaltaisista aineista on tuhansien koehenkilöiden ansiosta erittäin vankkaa. Orgaaninen rikki (MSM) on kiistatta välttämätön jänteiden ja nivelsiteiden uusiutumiselle, sillä sillä on avainrooli aminohappojen muodostumisessa.

c) Rehellinen yhteenveto

Biologinen perusta nivelravinteiden syöttämiselle on ehdottoman vankka, eikä se ole mitään huuhaata. Ei kuitenkaan ole olemassa ihmelääkettä, joka saisi nivelten kulumat katoamaan yhdessä yössä. Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että hyaluronihapon ja glukosamiinin kaltaiset ainesosat ovat arvokkaita rakennusaineita, jotka voivat tukea hevosta sen liikkuvuuden ylläpitämisessä. Se on erittäin hyödyllinen lisä hevosen hoitoon, johon kuuluvat myös mukautettu treeni ja kaviohuolto. Tästä lisästä tulee erityisen arvokas, kun siirrytään eristetyistä ravintoaineista fiksuihin yhdistelmiin.

Annostelu ja käytäntö

Kinnerpatista kärsivien hevosten ruokinnassa ei riitä, että kauran päälle ripotellaan vain hyppysellinen jotakin jauhetta. Annostelu ratkaisee sen, onko ravintoaineella ylipäätään havaittavaa vaikutusta kudoksessa.

Tieteellisessä kirjallisuudessa tiedot vaihtelevat. Jos syötetään esimerkiksi puhdasta glukosamiinia monovalmisteena (eli ainoana tehoaineena), tutkimuksissa lähdetään usein isoista, 5–10 gramman päiväannoksista isolle hevoselle. Ruokintakäytännössä on kuitenkin todettu toimivaksi konsepti, jossa aloitetaan suuriannoksisella kuurilla ja siirrytään sitten ylläpitoannokseen.

Yksi markkinoiden suurimmista ongelmista on avoimuus. Rehujen markkinoille saattamista koskevan EU-asetuksen 767/2009 mukaan valmistajien ei ole pakko ilmoittaa pakkauksessa tehoaineiden tarkkoja määriä kilogrammaa kohti (eli kuinka monta milligrammaa glukosamiinia tai hyaluronihappoa tuote todella sisältää). Tämä on laillista, mutta tekee kuluttajalle lähes mahdottomaksi arvioida, onko kyseessä suuripitoinen tuote vai pääasiassa kallis täyteaine.

Lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä. Rustokudos ei ole verisuonittunut, vaan se saa ravintonsa yksinomaan passiivisesti nivelnesteen kautta (kuten sieni, joka puristuu tyhjäksi liikkeessä ja imee itsensä taas täyteen). Siksi aineenvaihduntaprosessit kestävät täällä huomattavasti pidempään. Johdonmukainen ruokinta vähintään 8–12 viikon ajan on tarpeen, jotta ravintoainetaso nivelessä ylipäätään rakentuu. Ensimmäiset hienovaraiset muutokset huomaa usein vasta noin 4–6 viikon kuluttua.

Miksi yksittäiset tehoaineet eivät usein riitä: Yhdistelmän voima

Kun tarkastellaan nivelkapselia, rustoa ja jänteiden kiinnittymiskohtia, käy selväksi, että kyseessä on erittäin monimutkainen järjestelmä, joka koostuu täysin erilaisista kudostyypeistä. Yksittäinen tehoaine ei koskaan riitä hoitamaan kaikkia osa-alueita.

Juuri tässä kohtaa kuvaan astuu niin sanottu synergiaetu. Brittiläisen Animal Health Trust -järjestön tunnettu vaihtovuorotutkimus on vakuuttavasti osoittanut, että eri nivelrakennusaineiden yhdistelmä on hevosilla huomattavasti tehokkaampi kuin suuriannoksiset yksittäiset tehoaineet. Kun ainesosat tukevat toisiaan optimaalisesti, eristettyä jauhetta ei enää tarvita tähtitieteellisen suuria (ja usein vatsaa ärsyttäviä) määriä.

Tieteeseen pohjautuva ja käytännössä testattu päiväannos noin 500-kiloiselle hevoselle näyttää ihannetilanteessa tältä:

• Glukosamiini (1.500 mg): Klassinen rakennusaine ruston muodostumiseen. Se voi suoraan tukea nivelen luonnollista iskunvaimennusta.
• Kollageeni (2.550 mg): Välttämätön rakenneproteiini. Se vastaa pitkälti sidekudoksen, ruston ja jänteiden vetolujuudesta, joustavuudesta ja vakaudesta.
• MSM (2.250 mg): Tämä orgaaninen rikki on tärkeä tekijä jänteiden ja nivelsiteiden uusiutumisessa, ja se tukee kehon omia aineenvaihduntaprosesseja.
• Hyaluronihappo (150 mg): Synovian (nivelnesteen) pääkomponenttina se edistää ratkaisevasti sen viskositeettia.

Hyvin koostettu yhdistelmätuote tarjoaa hevoselle kokonaisvaltaista hoitoa. Mutta paras ravintoaineyhdistelmäkään ei hyödytä mitään, jos se kaatuu tallin pahimpaan esteeseen: ruokintakaukaloon.

Käytännön suurin haaste: Ruokinta

Laboratoriotuloksista ja milligrammamääristä voi filosofoida tuntikausia. Illalla tallilla ratkaisee kuitenkin vain yksi asia: syökö hevonen lisärehun vai ei? Tässä päästäänkin talliarjen emotionaaliseen ytimeen.

a) Ruokintaongelma

Todellisuus useimpien nivelravinteiden kohdalla on tämä: avaat kalliin jauhepurkin. Se pöllähtää silmille, tuoksuu usein jo valmiiksi voimakkaalta ja siinä on herkän hevosen nenään selkeän kitkerä tai epämiellyttävä ominaismaku. Se sekoitetaan varovasti rehun joukkoon. Hevonen nuuhkii, nyrpistää turpaansa ja alkaa lajitella. Se syö siististi jauheen ympäriltä.

Sitten alkavat kaikkien tuntemat kikat: rehu kostutetaan. Sekoitetaan vaivalloisesti mash-rehua toivoen, että maku peittyy. Kaiverretaan vaivalla omenoita tai muussataan banaaneja, jotta jauhe saataisiin piilotettua. Joskus se onnistuu muutaman päivän ajan. Mutta monien hevosten kohdalla sitä seisoo illalla karsinan edessä, katsoo kaukaloon ja näkee kosteiden jauhejäämien tarttuneen astian pohjaan.

Tämä on paitsi uskomattoman turhauttavaa – rahaa kun kirjaimellisesti heitetään lantalaan – se on myös emotionaalisesti raskasta. Vaikka tietää, että kinnerpatista kärsivä hevonen tarvitsisi kipeästi juuri näitä ravintoaineita, täyden annoksen saaminen luotettavasti hevosen suuhun on vain mahdotonta. Vaikka hevonen söisikin osan: saiko se nyt 20 %, 50 % vai 80 % tarvittavasta määrästä? Epävarmuus jää.

b) ”Miksi luovuimme jauheesta”

Omien hevostemme kanssa koetun jatkuvan turhautumisen ja satojen epätoivoisten hevosenomistajien kanssa käytyjen keskustelujen myötä valitsimme nuvallolla täysin uuden suunnan. Emme kysyneet itseltämme: ”Kuinka teemme hieman maukkaamman jauheen?” Ratkaiseva kysymyksemme oli: ”Kuinka varmistamme, että jokainen hevonen saa päivittäin täyden ja tarkan annoksen täysin stressittömästi?”

Vastaus tähän ovat nuvallo move Snacks. Luovuimme yksinkertaisesti perinteisistä niveljauheista ja -nesteistä ja kehitimme tilalle funktionaalisen nivelherkun, jonka voi syöttää kätevästi suoraan kädestä.

Pohjan muodostavat vatsaystävällinen pellavakakku, riisilese ja pellavansiemen, joita täydentävät luonnolliset ainesosat, kuten banaani-, omena- ja johanneksenleipäpuujauhe (ilman vehnää ja maissia sekä ilman lisättyä sokeria). Tämä takaa erittäin korkean ja luonnollisen maistuvuuden. Ilman keinotekoisia aromeja.

Noin 500-kiloiselle hevoselle syötetään tarkalleen 6 herkkua päivässä (mikä on noin 30 grammaa). Parasta tässä on se, että mitään ei tarvitse punnita tai sekoittaa, eikä kaukaloon jää enää jauhejäämiä. Akuuteissa ongelmissa tai aloituskuurina suosittelemme yksinkertaisesti kaksinkertaista määrää ensimmäisten 2–3 viikon ajan, minkä jälkeen palataan normaaliin päiväannokseen. Kevyemmille tai raskaammille hevosille annostus on helppo mukauttaa 4–5 tai 7–8 herkkuun.

Hevonen ei enää koe ruokintaa epämieluisana ”lääkepakkona” kaukalossa, vaan maistuvana palkkiona tarhalla tervehdittäessä tai harjauksen jälkeen. Asiakkaat kirjoittavat meille toistuvasti muun muassa näin: ”Siitä lähtien, kun aloimme syöttää näitä, olemme huomanneet hevosen vaikuttavan aamuisin vähemmän jäykältä ja liikkuvan iloisemmin.”

Loppujen lopuksi markkinoiden paras lisäravinne ei ole se, jolla on pisin ja monimutkaisin ainesosaluettelo tai korkein abstrakti laboratorioarvo. Paras lisäravinne on se, joka todella päätyy luotettavasti hevosen suuhun joka päivä.

Lähteet

Byron C.R. et al. — Effects of glucosamine and chondroitin sulfate on mediators of osteoarthritis in cultured equine chondrocytes (American Journal of Veterinary Research, Michigan State University, 2003) Linkki

Forsyth R.K., Brigden C.V., Northrop A.J. — Double blind investigation of the effects of oral supplementation of combined glucosamine hydrochloride and chondroitin sulphate on stride characteristics of veteran horses (Equine Veterinary Journal Suppl., 2006) Linkki

Marañón G. et al. — The effect of methyl sulphonyl methane supplementation on biomarkers of oxidative stress in sport horses following jumping exercise (Acta Veterinaria Scandinavica, 2008) Linkki

Dobenecker B. et al. — Specific bioactive collagen peptides (PETAGILE®) as supplement for horses with osteoarthritis: A two-centred study (Journal of Animal Physiology and Animal Nutrition, 2018) Linkki

Bergin B.J. et al. — Oral hyaluronan gel reduces post operative tarsocrural effusion in the yearling Thoroughbred (Equine Veterinary Journal, 2006) Linkki

Yhteenveto

Jotta on täysin selvää, mitä tuote pitää sisällään, tässä nuvallo move -laatuvakuutuksemme yhdellä vilkaisulla:

• ADMR-yhteensopiva: Turvallinen kilpailuissa, voidaan syöttää ilman varoaikaa.
• Ei lisättyä sokeria: Vatsaystävällinen pellavakakun, riisileseen ja pellavansiemenen ansiosta.
• Valmistettu Euroopassa: Tuotannon korkeimmat laatu- ja turvallisuusstandardit.
• 30 päivän tyytyväisyystakuu: Koska tiedämme, että todellinen vakuuttuminen syntyy vain kokeilemalla.